perjantai, 18. heinäkuu 2014

Lähiön henki SuomiAreessa

Järjestimme hankkeemme puitteissa SuomiAreenaan paneelin Asuinalueiden eriarvoistumisesta ja asuinalueiden yhteisöllisyydestä 15.7.2014. Tapahtuman oli tarkoitus olla Puuvillanpuistossa, mutta ilmoista johtuen se siirrettiin viereiseen Rakastajat-teatterin Kehräämöön. Paneelia juonsi tutkimushankkeemme johtaja, professori Maunu Häyrynen. Häyrysen grillattavana oli seuraavat henkilöt: 

  • Tuomo Joensuu on lähiöiden tulevaisuutta Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkiva arkkitehti.
  • Riikka Korkiamäki on nuorten vertaissuhteisiin ja sosiaaliseen pääomaan erikoistunut Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijatohtori.
  • Mikko Kyrönviita on Porin kaupunkisuunnittelun Kaikkien Pori -hankkeen projektisuunnittelija ja tamperelaisen Hukkatila ry:n kaupunkiaktivisti.
  • Jaana Nevalainen on ympäristöministeriön erityisasiantuntija, vastuualueina asuinalueiden kehittäminen, seudullinen yhteistyö ja asumisen kaupunkipolitiikka.
  • Aki Nummelin on porilainen kunnallispoliitikko sekä kaupunki- ja monikulttuurisuusaktivisti.
  • Pilvi Nummi-Sund on Sipoon kunnan kaavoituspäällikkö ja Aalto-yliopiston jatko-opiskelija.
  • Antti Wallin on kaupunkielämää tutkiva sosiologi ja Turun yliopiston Lähiön henki -hankkeen tutkija.

Keskustelu alkoi yhteisesti toteamalla, että Suomi on eriarvoistunut 1990-luvun laman jälkeen ja tämä on vaikuttanut myös asuinalueisiin. Vaikka aivan vielä ei tilanne ole sama kuin Keski-Euroopassa, niin suunta on kuitenkin samankaltainen. Suomen suurimmissa kaupungeissa huono-osaisuus alkaa olee varsin selvästi kasaantunut tietyille alueille. Keskustelijoiden huolena oli, että jos yhteiskunnallisia palveluita edelleen karsitaa näiltä alueilta, ne uhkaavat jäädä entistä pahemmin oman onnensa nojaan ja niistä nousu on vaikeaa.

Vaikka huono-osaisimmilla alueilla ihmiset kertovat viihtyvänsä, niin ulkopuolelta annettu leima voi tuntua pahalta. Tästä johtuen ne ihmiset jotka kykenevät, muuttavat alueelta pois ja tilalle saapuu huonosti asuinmarkkinoilla pärjääviä ihmisiä. Näin ollen alueen maine entisestään huononee, vaikka asumisen laadussa ei alunpitäen ollut juuri mitään moitittavaa. Tämä negatiivinen leima ja kiertokulku voi vaivata asuinalueita pitkään. Muutoskin on mahdollista, esimerkiksi aktiivisen asukastoiminnan avulla. Nummelin kertoi Pormestarinluodon asukasyhdistyksen monista toimista, joiden avulla parannuksia on tehty. Tämä herätti yleisöstäkin kysymyksiä.

Yhteisöllisyydestä keskustellessa, Korkiamäki totesi, että yhteisöllisyys on aina ihmisen omista intresseistä katsottuna hyväksi, ilmeni se sitten marginaalisena toimintana tai aktiivisena asukastoimintana. Tästä keskustelu juonsi siihen, että myös huonommin voivilla alueilla pitäisi olla myönteisiä liittymisen kanavia, jotta vaikeuksissa olevat ihmiset eivät syrjäytyisi tai etsisi vertaistukea juomaporukoista. 

Nevalainen esitti huolen, että jos yhteiskunta karsii julkisia palveluita huono-osaisilta alueilta, ne uhkaavat syrjäytyä edelleen, eikä tätä ongelmaa voi sysätä kolmannen sektorin harteille. Mitä asuinalueiden eriarvoistumiselle sitten voidaan tehdä? Joensuu esitti muun muassa täydennysrakentamista, ympäristön parantamista ja erilaisia tapahtumia, joilla stigman kierre voitaisiin kääntää. Tähän yhtyi myös Kyrönviita ja kertoi omakohtaisista kokemuksistaan niin Porissa kuin Tampereella. Nummi-Sund toi esille myös luovat verkon mahdollisuudet, joilla yhteenliittymistä ja yhteisöllisyyttä voitaisiin rakentaa myös internetissä. Nummelin toi esille asukastoiminnan, mutta painotti myös sosiaalipolitiikan roolia. Korkiamäki katsoi asian olevan ensisijaisesti sosiaalipoliittinen ongelma. Yleisöstä nousi esiin kysymyksiä pienten kyläkoulujen lakkautuksista, johon Joensuu ja Nevalainen totesi, että ryhmäkokojen kasvattamisen taloudellisten säästöjen näytöt ovat heikkoja. Lisäksi Korkiamäki kertoi, että koulut ovat keskeisimpiä alueellisia yhteisöllisyyden rakentajia. Eriarvoisuuden lisääntyessä yhteiskunnassamme, ensimmäisenä kärsivätkin lapset.

DSC_0081_original-normal.jpg

Kuvassa vasemmalta: Antti Wallin, Tuomo Joensuu, Mikko Kyrönviita, Pilvi Nummi-Sund, Jaana Nevalainen, Riikka Korkiamäki, Aki Nummelin ja Maunu Häyrynen.

torstai, 17. heinäkuu 2014

Asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitanen Porissa lähiökierroksella

Asunto- ja kulttuuriministeri saapui Poriin lähiökierrokselle 15.7.2014. Tampereen Hervannasta kotoisin olevalle ministerille lähiöt ovat erityisen lähellä, jonka vuoksi hän on aktiivisesti kiertänyt myös Suomen lähiöitä. Nyt vuorossa oli Pori, jossa vastassa oli kaupungin eri hallintokuntien edustajia, asukastoimijoita ja yliopiston väkeä.

Itä-Porin Radioasemalta alkoi kierroksemme, missä aluksi T.E.H.D.A.S ry:n voimamies, Antti Pedrozo, esitteli vanhan Huugo Harmian suunnitteleman funkkistalon uutta elämää. Radioasema on erityisen jännä paikka, sillä se rakennettu 1930-luvulla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten radiolähetyksiä varten. Sattuneista syistä olympialaiset peruuntuivat, mutta radioasema saatiin rakennettua. Radioaseman kautta kulkivatkin kaikki Suomen radiolähetykset, jopa niin hyvin että silitysraudasta tai hammaspaikasta pystyi lähetyksiä kuuntelemaan. Tämän vuoksi radiolähetykset ovat vuodesta 1988 kulkeneet Preiviikin kautta. Lähes hylätyn arvokiinteistön ovat kuitenkin pelastaneet T.E.H.D.A.S ry:n taiteilijat, jotka ovat omin käsin remontoineet erittäin huonoon kuntoon repsahtaneet sisätilat näyttely- ja työtiloiksi. Piha-aluetta koristaa porilaisten iloksi näyttävä taidepuisto, jossa on teoksia läheltä ja kaukaa saapuneilta taiteilijoilta. Viitanen oli erittäin vaikuttunut kuinka luovalla tavalla taiteilijat ovat koskettaneet aluetta ja sen ihmisiä.

Seuraavana etappina oli Sampolassa sijaitseva bussikatos, jonka nuoret ja vähän vanhemmatkin asukkaat olivat yhdessä taiteilleet uuteen uskoon. Uusi taideteos toimii heidän mukaansa ystävyyden symbolina – ystävyyskatoksena. Viitanen sai kunnian signeerata katoksen, sillä onhan hänkin ollut mukana talkoissa Asuinalueiden kehittämisohjelman muodossa.

Sampolasta matka jatkui Pormestarinluotoon, missä vastassa olivat Pormestarinluodon asukasyhdistyksen aktiivit. Aluksi tutustuttiin asukkaiden rakentamaan koira-aitaukseen, jonka yhteydessä Aki Nummelin kertoi asukasyhdistyksen historiasta ja asukastoiminnan tärkeydestä. Pormestarinluoto onkin ollut Suomen ensimmäisen lähiöohjelman kohteena. Nyt Porkkaa ei kuitenkaan enää tulvat kiusaa vaan ympäristö on yhtä suurta puistoa. Seuraavaksi siirryttiin Porkan asukasyhdistyksen ylläpitämään pyöräkorjaamoon, jonka yhteydessä Nummelin kertoi erilaisista luovista projekteista joita he Porkassa, ja myös Väinölässä tekevät. Seuraavaksi pysähdyimme saman yhteistyön tukikohtaan, Porkan kirjatuvalle kahville, jossa keskustelimme monipuolisesti lähiöistä, lähiötyöstä ja yhteistyön merkityksistä.

Lähiövierailun kohteina olivat vielä Porkan asukastupa, jossa johtava sosiaalityöntekijä, Veli Nuorsaari kertoi asukastupien tärkeydestä alueelle ja sen asukkaille. Vielä Viitanen vieraili entisen lasten mukilarakennuksesta muuntautunutta taidegalleriaa. Vastaanottamassa oli paikallisia taiteilijoita, jotka kehuivat uusia näyttelytiloja. Useassa lähiössä onkin tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä, jotka etsivät uutta elämää. Viitasen mielestä oli myös tärkeää, että tyhjäksi jääneitä tiloja saadaan käyttöön, ja vielä alueita piristäen.

Nöyrimmät kiitokset vielä asunto- ja kulttuuriministerillemme Pia Viitaselle kiinnostuksesta Porin lähiöitä kohtaan.

http://www.pormestarinluoto.com/

http://www.piaviitanen.net/

http://www.tehdasry.fi/home/

IMG_9560-normal.jpg

Sampolan Ystävyyskatoksella.

 

IMG_9566-normal.jpg

Pori Biennaalilla entisellä mukilalla.

 

WP_002682-normal.jpg

T.E.H.D.A.S ry ja Radioasema.

WP_002684-normal.jpg

Porkan kirjatuvalla.

torstai, 3. heinäkuu 2014

Tervetuloa SuomiAreenalle: keskustelua asuinalueista ja niiden tulevaisuudesta!

36. Asuinalueiden eriarvoistuminen ja asukkaiden yhteisöllisyys

Puuvillan Puisto, tiistaina 15.7. klo 14:00 – 15:15

Järjestäjät: Turun yliopiston Lähiön henki -hanke & Porin kaupungin Kaikkien Pori -hanke

Euroopan lähiöiden kuohunta on ollut otsikoissa Tukholmaa myöten. Suomen lähiöihin levottomuus ei ole yltänyt, mutta täälläkin asuinalueet eriarvoistuvat entistä jyrkemmin ja osaan niistä keskittyvät asumaan pienituloiset ja marginaaliryhmät. Ikääntyminen näkyy vahvasti suomalaislähiöiden asukasrakenteessa ja saattaa toimia yhtenä eriarvoistavana tekijänä. Asukkaiden taustojen ja elämäntilanteen samankaltaisuus voi vahvistaa yhteisöllisyyttä mutta luo samalla jännitteitä eri asukasryhmien välille. Ollaanko asuinalueiden eriarvoistuminen hiljaa hyväksymässä ja mihin se johtaa? Voiko eriarvoistumiseen vaikuttaa ja miten?

Osallistujat

  • Maunu Häyrynen toimii paneelin juontajana ja on Turun yliopiston maisemantutkimuksen professori, Lähiön henki -tutkimushankkeen vetäjä sekä Rakennustaiteen seuran puheenjohtaja.
  • Tuomo Joensuu on lähiöiden tulevaisuutta Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkiva arkkitehti.
  • Riikka Korkiamäki on nuorten vertaissuhteisiin ja sosiaaliseen pääomaan erikoistunut Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijatohtori.
  • Mikko Kyrönviita on Porin kaupunkisuunnittelun Kaikkien Pori -hankkeen projektisuunnittelija ja tamperelaisen Hukkatila ry:n kaupunkiaktivisti.
  • Jaana Nevalainen on ympäristöministeriön erityisasiantuntija, vastuualueina asuinalueiden kehittäminen, seudullinen yhteistyö ja asumisen kaupunkipolitiikka.
  • Aki Nummelin on porilainen kunnallispoliitikko sekä kaupunki- ja monikulttuurisuusaktivisti.
  • Pilvi Nummi-Sund on Sipoon kunnan kaavoituspäällikkö ja Aalto-yliopiston jatko-opiskelija.
  • Antti Wallin on kaupunkielämää tutkiva sosiologi ja Turun yliopiston Lähiön henki -hankkeen tutkija.

                                  

                                                        

torstai, 26. kesäkuu 2014

Sampolassa viitisenkymmentä nuorta ja kymmenisen aikuista bussipysäkkitaidetalkoissa

Itäporilaisten nuorten kesätoimintaviikko Sampolassa oli viikolla 23.

 

Tällä kertaa nuorille järjestettiin Sampolan asukkaiden toiveiden innoittamana taidetalkoot Sampolan Salen edustalla olevan rähjääntyneen bussipysäkin tuunaamiseksi.

 

Sampolassa, kuten monessa muussakin lähiössä, on ollut tutkimusten mukaan ikääntyneiden ja nuorten välissä kohtaamishaasteita. Ystävyys-aiheisella taideprojektilla pyrittiin eri ikäryhmien välillä yhteisöllisyyttä sekä ymmärrystä ikäpolvien välillä parantamaan. Osallistavalla suunnittelulla ja aktiivisella asukkaiden yhteistyöllä pyrittiin parantamaan ympäristön viihtyisyyttä maisemataiteen keinoin.

5.6.2014%20020-normal.jpg

5.6.2014%20066-normal.jpg

Työpajojen ahkera, iloinen ja hyväntuulinen ilmapiiri loihdittiin pysäkin maalattuihin vanereihin.

 

Taideteoksia voit käydä ihailemassa osoitteessa: Kouvonraitti 10, Sampolan Salen edustalla.

 

 

 

 

6.6.2014%20ty%C3%B6pajat%20ja%20traunma%

 

6.6.2014%20ty%C3%B6pajat%20ja%20traunma%

 

Kesätoimintaviikon järjestäjät:

Sirpa Tuominen, Porin kaupungin vapaa-aikaviraston nuorisoyksikkö

Marissa Martikainen, Otsolan nuorisotyö

Mia Salomäki, MLL Satakunnan piiri ry

Eeva Nurmenniemi, Porin Teljän seurakunta

Taru Suvanto, Koulutuksellisen tasa-arvon hanke

Mikko Kyrönviita, Kaikkien Pori -hanke, Porin kaupunki

Sanna Forsell, Lähiön henki - Porin lähiöiden kulttuurisuunnittelu –hanke, Turun yliopisto

 

 

torstai, 26. kesäkuu 2014

Joukahaisenpuistosuunnitelmaluonnos on valmis kommentoitavaksi!

Talot-normal.jpg


Olemme keränneet tietoa yllä olevan Joukahaisen puistoalueen kehittämiseksi. 

Kyselyiden yhteenvetojen ja 13.5.2013 pidetyn asukastilaisuuden pohjalta on saatu puistosuunnitelma valmiiksi. Suunnitelmaluonnos on ohessa.

Voitte jättää mahdolliset kommentit suunnitelmasta heinäkuun 2014 aikana alla oleville yhteyshenkilöille.

Puisto toteutetaan syksyllä 2014 ja kesällä 2015.


YHTEYDENOTOT:

Ismo Ahonen
Kaupunginpuutarhuri
Porin puistotoimi vastuualueen päällikkö viherrakentamistöiden ohjaus
[email protected]
044 701 1751

Sanna Forsell
Projektitutkija
Lähiön henki - Porin lähiöiden kulttuurisuunnittelu -hanke
Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
[email protected]
puh: +35850 330 8370


img037%20%282%29-normal.jpg